31.8.2013

Ensimmäinen Suomen luonnon päivä

Tänään vietetään ensimmäistä kertaa Suomen luonnon päivää, hienoa ! Ja hieno on mielestäni myös Jenni Haukion kirjoitus, jonka lainaan alle sivuilta Suomen Luonto. Teksti on kuvineen em. sivuilla täällä.
Tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion tervehdys Suomen luonnon päivänä 31.8.2013 Maamme ainutlaatuista luontoa juhlitaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa, kun Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 31.8.2013. Päivän ideana on juhlia luontomme tuomaa iloa ja oivaltaa sen hyvinvointia edistävä vaikutus. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio toimii Suomen luonnon päivän suojelijana.
Jenni Haukion tervehdys
”Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen” – Eino Leino
”Suomen luonto tarjoaa meille sekä yhteisiä, rakastettuja kansallismaisemia että yksityisiä, omakohtaisia sielunmaisemia. Luonto on kansakuntana jakamiemme kokemusten ja yksilöllisten tunnemaailmojen ehtymätön aarreaitta. Kantelettaressa ja Kalevalassa, runonlaulajiemme perinnössä luonto eläimineen ja kasveineen on ihmissydämen liikkeiden monivivahteinen tulkki. Se on kaiken elämän ydin, pyhä.
Luonto ei ole historiamme vuosikymmeninä inspiroinut vain rakastetuimpia taiteilijoitamme edesauttaen heidän suurimpien mestariteostensa syntyä. Se on myös innoittanut satojatuhansia suomalaisia jokapäiväisessä arjessa. Luonto on tarjonnut työn ja ravinnon, kodin ja suojan, olohuoneen arkeen ja juhlaan. Sen äärelle on hakeuduttu ilon ja surun, voittojen ja menetysten hetkinä. Hakemaan jotain sellaista, mitä muualta ei voi löytää.
Luonnon tarjoamat tilakokemukset ovat ainutlaatuisia, jäljentämättömiä. Ihminen ei voi niitä rakentamalla luoda. Ja kenties juuri siksi on vielä 2010-luvullakin mahdollista huojentua luonnon kaikkivoipaisuuden edessä. Tunne pienuudesta voi olla terveellinen, suhteellisuudentajua kehittävä tai jopa parantava kokemus puhumattakaan lukemattomista muista elämyksistä luonnon äärellä. Luonto koskettaa läpi muistikerrostumien. Se on meissä kuvina, ääninä ja tuoksuina. Se kutsuu yhä uudelleen tuntemaan pohjatonta vapautta, kaipaamaan sellaista, mitä ei osaa määritellä, nauttimaan sellaisesta, minkä voi kokea kaikin aistein.
Luonnon voi löytää uudelleen joka päivä, tai ensimmäistä kertaa milloin tahansa, missä iässä tahansa. Se on avoin kaikille kaikkina vuodenaikoina. Se on suojelemisen arvoinen kalenterivuoden kaikkina päivinä ja juhlan arvoinen elokuun viimeisenä lauantaina. Suomen luonnon omaa juhlapäivää vietetään 31.8.2013 ensimmäistä kertaa. Toivottavasti mahdollisimman moni innostuu luomaan omat traditionsa uuden juhlapäivän viettoon.”
Iloista, ikimuistoista ja häikäisevän kaunista luonnon päivää toivottaen,
Jenni Haukio Tasavallan presidentin puoliso
Lisätiedot Suomen luonnon päivänä järjestetään yli 60 tapahtumaa ympäri Suomea. Tietoa niistä löytyy www.suomenluonnonpaiva.fi -sivujen tapahtumakalenterista.
 , tapahtumat löytyvät täältä

27.8.2013

Kivikko remontissa - Rock garden

Onneksi sitä ei aina etukäteen arvaa, minkälaiseen projektiin ryhtyy puutarhahommissa. Nimittäin kivikon uusimisesta tulee pidempi homma kuin osasin kuvitellakaan. Rupesin suunnittelemaan kivikon uusimista jo viime kesänä ja keräsimme kiviä valmiiksi pengertämistä varten. Onni oli, että samalla kadulla asuvalla perheellä oli toisensuuntainen projekti, maankaivuutöissä heiltä jäi ylimääräiseksi kasoittain lohkottuja kiviä, joilla oli aikanaan täytetty tonttia. Ja me kärräsimme ne siipan kanssa omaan pihaan ! Onneksi sain suuni auki tuossa kohtaa, kun ensin emmin että kehtaisiko sitä kysyä, ovatko kivet ylimääräisiä. Nyt pengerryskivet ovat lähes samaa tavaraa kuin omakin kallio.

Aloitetaan kuitenkin A:sta. Heinäkuussa tuli kuluneeksi 10 vuotta siitä, kun muutimme  rintsikkataloomme. Oonkin aina sanonut, ettei mun olisi tarvinnut juuri nähdä taloa edes sisältä, olin myyty heti kun näin talon takana olevan kallion. Tältä kivikon paikka näytti heinäkuussa 10 vuotta sitten, olimme juuri muuttaneet:


Heinäkuu 2003 / July 2003

Samana syksynä jo kaivoin nurmikkoa kallion päältä pois, ja seuraavana kesänä istutin kasvit. Olin siinä suhteessa hyvässä asemassa, että olin tiennyt muuttavani ja mulla oli edellisen pihani kasvien jakotaimia sijaisistutuksessa toisaalla. Vuosien myötä on kuitenkin käynyt selväksi, että multakerros on liian ohut, maa on huonoa ja vääränlaatuista ja kivikko on liian jyrkkä. Aikanaan käyttämäni pienet kivet eivät tee multataskuja ja vesi vierii alas. Ison männyn alle ei juuri sada, paikka sen alla on kuivista kuivin:
Heinäkuu 2013 / July 2013
Ja jos mahdollista, vielä kuivempi paikka on tämä ohutmultainen kohta kallion päällä. Näissä kahdessa paikassa on tullut testattua kasvien kuivuuden sietokykyä, olen kiduttanut monta kasvia  henkihieveriin täällä. Kallion päällä kasvavat kolme pilarituijaa ovat aika harvanlaisia hapsuja. Parhaiten sahara-olosuhteissa selvisivät kissankäpälä, ketoneilikka, mehitähdet, kivikkosuopayrtti, sininata ja oranssikeltano, myös punavihma, nämä jopa levisivät. Melko hyviä olivat myös sitruuna-ajuruoho, maksaruohot, grönlanninhanhikki, alppitähti ja hopeatädyke. Jälkimmäiset eivät kuitenkaan levinneet toivotusti. 
Heinäkuu 2013 / July 2013
Aloitin siirtämällä kasvit evakkoon, tosin ensin vain ensimmäisestä kolmanneksesta. Käytössä on kauppojen pahvilaatikot, muovipurkit, jopa liukuri ja pulkkakin:


Morsiusharsoja en uskaltanut kaivaa ylös, koska eivät tykkää siirtämisestä, ja ne saavat vain päällikerrokseensa uutta multaa: 

Morsiusharso, Gypsophila paniculata 2013

Ja sitten lapiohommiin, vanha lyhtytelineenä toiminut laho pihlajanrunko sai lähteä ja olikin helppo nakki 10 kesän jälkeen :

Multakerros ei tosiaankaan ollut kovin paksu tässä kohtaa:


Putsasin tämän kallionkolonkin, ja aluksi aioin jättää sen näkyviin, koska vesi tuntui pysyvän siinä. Turhaa työtä kuitenkin, ei sopinutkaan kivikuvioihini ja myöhemmin taas peitin sen...Kaivoin myös tuosta alasmenevästä reunasta kallion näkyviin, ensin lapiolla, sitten painanteet pikkulapiolla ja lopuksi harjalla. 


Kivireunojen teko onkin sitten ollut oma lukunsa. Kivenmurikoiden sovitteleminen on hauskaa, mutta aikaa vievää hommaa. Näin se menee: laahaan yhden kiven, sovitan, väännän ja käännän, menen kalliota alas katsomaan sopivuutta alhaalta, tiirailen ja totean 5- 25 kertaa, että ei sovi, ja sama uudelleen ja uudelleen. Olisin luullut, että homma käy selän päälle, kuten kasvihuonehomma keväällä, mutta väärin, tässä menivätkin polvet muusiksi. Iltaisin tietää jotain tehneensä, ja kerran kävin muusipolvilla kaupassa ihmisten ilmoilla niin, että piti kävellä jalat suorina taivuttamatta polvia ollenkaan, kuin robotti :) 

Ja tästä se sitten rupeaa pikkuhiljaa muotoutumaan: 


Kuten varmaan arvaatte, tämä ei ollut tässä, vaan jatkuu myöhemmin !

***
I started to plan my rock garden's renewal already last summer, when we collected stones for this renovation. Fortunately, one of our neighbors had additional suitable stones. First photos on top are taken 10 years ago, when we moved into our house. The following two photos are the driest places of rockery, under a large pine tree is not much raining. 

First I had to dig the plants out, except Baby's Breath was allowed to remain, because it doesn't like to be moved. And then some digging ! And carrying and installing of rocks - this is just beginning ! (and my knees have not liked this job very much). 

16.8.2013

Konnanmarjoja ja metsäkatkero - Baneberries

Huomasin parissa eri puutarhassa vieraillessani sen, että punakonnanmarja herättää kovasti kiinnostusta loppukesästä, kun sen punaiset kiiltävät marjat suorastaan hehkuvat. Sitä ei vaan voi olla huomaamatta ! Punakonnanmarja, Actaea erythrocarpa on luonnonkasvi, se kukkii alkukesästä valkoisin pystyin kukin. Hyvin samannäköinen on amerikkalainen lännenkonnanmarja, Actaea rubra. En erota näitä kahta, joilla on vain hyvin vähän eroa, joten en tiedä kumpi punakonnanmarja  on tämä omani, joka kasvaa mulla varjopenkissä naapurinaan metsäkatkero, Gentiana asclepiadea.


Marjat ovat todella huomiotaherättävät, ja kannattaakin muistaa, että konnanmarjat ovat myrkyllisiä. Valitettavaa, että tämä ei käy pikkulasten pihaan. 
Punakonnanmarja - Actaea rubra or Actaea erythrocarpa
Metsissä olette ehkä nähneet mustakonnanmarjan, meillä päin kasvaa lähimetsissä siellä täällä.
Mustakonnanmarja metsässä - Actaea spicata in wood
Viime vuonna hankin pihaani myös valkokonnanmarjan, Actaea pachypodan. Kasvi ei ole vielä niin komea kuin vanha punakonnanmarja, mutta  pääsin ihailemaan valkoisia marjoja jo vähän tänäkin vuonna. 
Valkokonnanmarja - Actaea pachypoda
Ja tässä vielä läheltä metsäkatkero, joka on sekin kiitollinen ja helppohoitoinen varjopenkin kasvi. 
Metsäkatkero - Gentiana asclepiadea
                                                                                              ***
Red baneberry, Actaea rubra is really striking plant, you can't pass it without noticing it's shining red berries. I've it my shade bed, together with Gentiana asclepiadea. Actaea spicata with black berries is common in our woods. Last summer I bought also white baneberry, Actaea pachypoda, the one with white berries. It's young yet, but I could already see, that it's going to be at least as showy as red baneberry. One must remember, that these are not suitable for garden with kids, Actaeas are poisonous

14.8.2013

Ruusunnuppuja ja Tanskan kuninkaallisia - Rosebud type pelargoniums

Pelargonioiden paikka on tänä vuonna ollut varattuna kivikasoille, ja niinpä pelakat ovat viettäneet kesää kivikasojeni päällä :) Paikka ei ole kovin esteettinen, hullunkurinen kylläkin, mutta nostin nyt kuitenkin nunnut kuvausta varten poseeraamaan penkille. Tässä ruusunnupputyyppinen Mary, joka kuuluu sarjaan Tanskan kuninkaalliset:
Pelargonium 'Mary'
Pelargonium 'Mary'
Ruusunnuppupelargoni Swanland Pink
Rosebud pelargonium 'Swanland Pink' 
Prins Nikolai, Tanskan kuninkaalliset -sarjaa

Pelargonium 'Prins Nikolai'

Ruusunnuppupelargoni 'Rosebud Supreme', punaisista punaisin: 
Rosebud pelargonium 'Rosebud Supreme'
Golden Rosebudin nimi viittaa sen keltaisiin lehtiin, mukava kontrasti kukkaan

Rosebud pelargonium 'Golden Rosebud'
***
Here some pictures of my flowering pelargoniums/geraniums. 

12.8.2013

Shoppailemassa - garden shopping

Mulla on joka vuosi talon nurkalla purkkiarmeija odottamassa istutusta; omia kylvöjä, vaihdettuja, saatuja, taimitoreilta haalittuja ja myös ostettuja. Huoh - olisikohan joskus mahdollista, että hankkisin taimia vain kun niillä on paikka heti valmiina ? Ei näillä näkymin, sillä taas kävin "säästämässä". KodinYkkösen euron koristeheinistä ja kahden euron havuista oli aivan mahdotonta päästä ohi. Näillä on poikkeuksellisesti jopa paikka pian valmiina, remontoin parhaillaan kivikkoa ja sinne käypi näiden tie; kolme kiinankatajaa (Juniperus chinensis 'Blue Alps' ), yksi sara (Carex comans 'Mint Curls'), kolme keltaista sininataa (Festuca glauca ' Golden Toupee') ja useampi isopiippo (Luzula sylvatica 'Sherwood'). Todella mielenkiintoisia koristeheiniä, joita ei juurikaan taimistoilla tapaa, mutta ovat ilmeisesti tulleet myyntiin kertakäyttömielessä ruukkuistutuksiin. Tuosta isopiiposta en kyllä näe, poikkeaako nimellä Sherwood myyty jotenkin tavis-isopiiposta. 


Kodin Terrastakin löytyi jokin aika sitten ihana tuttavuus,  hapsijukka (Yucca filamentosa), ja vielä kirjavalehtinen lajike. Kun halvalla sai, niin piti ottaa mukaan, vaikka kyllä muistin, että olen luvannut itselleni, että ei enää lisää kellariin kiikutettavia. Mutta jospa otankin tämän talveksi kuistille :) Eteläisimmässä Suomessa hapsijukka voi mennä avomaallakin, kiinnostuneille esim. Alternative Arboretum -blogissa on esittely hapsijukasta. Visby-postaukseen olen aikanaan myös laittanut kuvan kukkivasta hapsijukasta ja ilmoittanut, että haluan tällaisen :)


Hapsijukka - Yucca filamentosa Visbyn kasvitieteellisessä 
Ja sitten vielä hassuja ostoksia. Jyskissä oli lasten puutarhasetti 5 eurolla, ja mulla syttyi lamppu päässäni: kasvihuoneen kunnostus- ja siivoussetti :D Just hyvänkokoiset kasvariin, varsinkin tuo harja tuli tarpeeseen.


Tämä seuraavakin tuli todelliseen tarpeeseen, vaikka ei alessa ollutkaan. Kesällä kun perkasin tien vierustan istutuksia, niin iskin käteni muutamankin kerran p....aan. Vaikka taajama-alueella asunkin, niin meillä päin on harvinaisuus nähdä jollain koiran ulkoiluttajalla kakkapussi. Saapa nähdä, auttaako tämä mitään, tiedostan kyllä, että homma voi kääntyä vaikka toisinkin päin. Aika näyttää.  Oli muuten hauskan näköistä, kun lähdin Tigerin kanssa lenkille ekaa kertaa kyltin pystyttämisen jälkeen. Koira käveli ensin muina koirina tietä eteenpäin, pysähtyi sitten äkisti  bongattuaan kyltin sivusilmällä ja jähmettyi paikalleen muutamaksi sekunniksi, kunnes syöksyi haistamaan tonttimme uutta koiraa. Haistettuaan Tiger tuhahti ja jatkoi matkaa.  Ei ollut vaaraa eikä leikkikaveria sille tästä uudesta kaverista, vaikka samankokoisia ovatkin. 


***
I really do not need anymore perennials this year, I've quite many still waiting for their right place, but those sales.... I couldn't resist these grasses on sale, only 1 euro / grass. And Juniperus 'Blue Alps' were 2 euros. A bargain ! Some department stores with little plant selling are now selling out their plants. It's also sad, it remains me about a u t u m n - arggh, I can't still think about it. Also a bargain was children's garden tools - I need them in my greenhouse :D Especially the broom is essential. 
About the last photo - I've had problems with dog poos on my ditch with perennials - let's see if this sign is helpful or not ! 

10.8.2013

Mörököllien satumaassa - Open gardens: Wonderland

Avoimet puutarhat on sitten ihana juttu, ehkä olen todennut saman parikin kertaa, mutta on se vaan niin upeaa päästä kurkistamaan harrastajien rakkaudella rakentamiin ja vaalimiin pihoihin. Satumaaksi kuvailisin tätä seuraavaa Mikkoloiden puutarhaa Hämeessä. Katsottavaa olisi olllut koko päiväksi, ehkä viikoksikin. Kuvia tästä Tylsän mörököllin puutarhasta on myös Pirkon Elämää ja elämyksiä -blogissa ja Cherin Autuas olo -blogissa. Yritin valita valokuvat niin, etteivät ihan samat näkymät toistuisi. Rouva Mörökölli on myös keramiikkataiteilija, ja hänellä on pihapiirissään pieni savipaja. Puutarhastakin löytyy kauniita eläimiä ja satuolentoja, sekä näkyviltä paikoilta ...  


... kuin myös yllättävistäkin piilopaikoista.


Iso lampi on kaunis, lumpeet kukkivat valkoisina ja punaisena. Lammessa on myös pieni saari...


... johon johtaa suloinen silta.


Ja perillä pienessä saaressa voi kohdata monia yllätyksiä, kun katsoo tarkkaan joka puskan taakse. 


Grillikatoksen köynnös on ollut paikallaan melko monta vuotta ! 



Kukkamaat tekivät minuun suuren vaikutuksen. Perennat on yhdistelty taidolla, ja perenna-alueiden keskellä kulkee helppokulkuiset polut. Siellä täällä on istahtamispaikkoja. 






Vau mikä runko, huoh. 


Keltalehtinen yrtti-iiso, anisiiso on ihana pari vaaleansinikukkaiselle kärhölle. 


Puutarhassa on paljon kauniita yksityiskohtia. 


Ihailin myös huonekasvien taitavaa yhdistelyä puutarhaan. 


Ja sitten pari ihanaa kasvia, joita en ollut ennen nähnyt livenä. Tummapärskäjuuri (Veratrum nigrum) syyspäivänhatun (Rudbeckia laciniata) seurana ovat täydellisesti toisiinsa sopiva pari. 


Karstaohdake (Dipsacus sativus) onkin tosi komea perenna! 


Sitten mulla olisi rouva Köllille kysymyksiä. Tässä on ihana havuryhmä, minua kiinnostaisi, mikä on oikealla oleva sinertävä pieni tuuhea havu ? Voiko olla kääpiöserbiankuusi mahdollisesti, on kyllä ihanan tuuhea. 


Ja sitten tämä savipajan vieressä olevan kivikon kukkija ? Kaunis ! 


****
This garden which I visited on Open Gardens -day, is really a wonderland. Gardener herself makes also clay works, and it was so fun to find many kinds of animals and fairy tale creatures among the plants. And perennial beds, wow. I love these skillful combinations ! 

7.8.2013

Avoimet puutarhat -13 : Meeri Sipolan puutarha -Open gardens -13

Vierailin Avoimien puutarhojen päivänä 4.8.13 Vesilahdella Meeri Sipolan puutarhassa. Meerin puutarha on kooltaan 5700 m2, ja pihasta löytyy lampi siltoineen, hyötypuutarha, pergola kesäkeittiöineen, huvimaja, koristekaivo, kaariportteja ja tietysti ihanat rehevät perennamaat. Lisäksi Meeri on tehnyt ja askarrellut puutarhaan itse kaikenlaista katseenvangitsijaa, ja hän suosii kierrätysmateriaaleja. Ja en kyllä meinannut uskoa korviani, kun kuulin, että piha on vasta 5 vuotta vanha ! Meerin luvalla laitan näytille kuvia hänen puutarhastaan. Klikkaa tuttuun tapaan ensimmäistä kuvaa, niin saat kuvasarjan isommaksi. 















 Tämän ja muita puutarhavierailujani löydät sivupalkista aihelistan kohdasta Vierailla pihoilla - garden visits

***
We had in Finland Day of Open Gardens on Sunday 4.8.13. Here some pictures from the garden of Meeri Sipola, where I visited. Size of Meeri's garden is 5700 m2 . Look at the pictures, and think that she has herself built this versatile and beautiful garden in five years ! Unbelievable isn't it ?!